Kastor Mega-Line Electrical sauna stoves: инструкция

TCFL_5/07_DU,HU,VU,VUH 

MEGA_LINE_60 – 150  

& STONE

Asennus- ja käyttöohjeet......................................................................Suomi sivu 2. 

Installations- och bruksanvisning......................................................Svenska sid 6. 

Installation and operating instructions..........................................English page 10. 

Paigaldus- ja kasutusjuhised………………………………………………..Eesti lk. 14. 

Руководство

по

установке

и

использованию

……………..

Русский

яз

. 

Стр

. 18. 

Installations- und Gebrauchsanleitung……………………….……Deutsch  Seite 23. 

Instruction d´installation et mode d´emploi ............................ …Français page 27. 

Kuvat, taulukot ja kytkentäkaaviot………………………………………………….32-36 

Bilder, tabeller och kopplingsscheman………………………………………….32-36 

Joonised, tabelid ja ühendusskeemid................................................................32-36 

Рисунки

, 

таблицы

и

схемы

соединений

........................................................32-36 

Bilder, Tabellen und Schaltdiagramme…………………………………………..32-36 

Figures, tableaux et schémas de connexions…………………………………….32-36 

Kastor OY. Tehtaankatu 5-7, 11710 RIIHIMÄKI, FINLAND 

Phone +358 19 764360, Fax +358 19 721 883 

E-mail: info@kastor.fi, Internet www.kastor.fi 

  2 

1. YLEISTÄ 

Kiitämme osoittamastanne luottamuksesta KASTOR - tuotetta kohtaan. KASTOR - kiukaat ovat tunnetusti 

korkealaatuisia ja pitkäikäisiä tuotteita. Kehotamme Teitä ja asentajaa tutustumaan tarkoin tähän ohjeeseen. 

Ohje on aina säilytettävä siten, että se on aina tarvittaessa helposti saatavilla. Asennuksen jälkeen asennusohje 

luovutetaan saunan omistajalle tai käytöstä vastaavalle henkilölle. 

Ennen toimenpiteitä, perehdy 

käyttöohjeeseen ja erityisen tarkasti ”VAROITUKSIA” -kohtaan sivulla 3.

2. ASENNUS 

2.1. Kiukaan asennus ja suojaetäisyydet 

Asennuksessa on noudatettava valmistajan antamia suojaetäisyyksiä (

taulukko 4

). Suojaetäisyydet löytyvät 

myös kiukaan arvokilvestä. Kiukaan viereisiä seiniä ja kattoa ei saa suojata lisälevyillä, koska lämpötila 

seinämateriaaleissa saattaa nousta vaarallisen kuumaksi. Kiukaan eteen yhdelle sivulle on varattava vapaa 

käytävä hoitotilaa varten. 

Kiuas asennetaan paikoilleen lattialle ja kiinnitetään takajalan kiinnityslevyn avulla kahdella ruuvilla 

puulattiaan tai vastaavasti propaten kivilattiaan. 

2.2. Liitäntä sähköverkkoon 

Kiukaan sähköasennuksen saa suorittaa ainoastaan riittävän ammattipätevyyden omaava henkilö. Tarkista 

kiukaan tekniset tiedot taulukosta ennen kytkemistä. Kiukaan liitännän sähköverkkoon saa suorittaa vain 

siihen oikeutettu ammattitaitoinen sähköasentaja, voimassa olevien määräysten mukaisesti.  

Liitäntäjohtona käytetään H07RN-F (VSN, VSB) kumikaapelia tai vastaavaa. PVC -eristeistä johtoa ei saa 

käyttää kiukaan kytkennässä. Kytkentäkaavio on tämän ohjeen mukana (

kuva 5

) sekä kiukaan kytkentäkote-

lossa. Seinällä olevaa roiskeveden pitävää kytkentärasiaa ei saa sijoittaa yli 50 cm korkeudelle lattiasta. 

12,5 ja 15kW kiukaiden relekotelo (RB 45) kiinnitetään joko saunan ulkopuolelle tai saunan sisään vähintään 

0,5 metrin etäisyydelle kiukaasta 

Älä kytke sähkökiukaan tehonsyöttöä vikavirtakytkimen kautta. 

2.3. Tuntoelimen asennus ja sijoitus seinälle 

Tuntoelin kiinnitetään saunan seinälle kiukaan keskilinjalle. Mikäli löylyhuone halutaan tavanomaista 

kuumemmaksi, voidaan anturia siirtää sivusuunnassa 

Taulukon 1

 mukaisesti. Annetuista mitoista 

poikkeaminen aiheuttaa palovaaran.  

Tuntoelimen seinälle kiinnittämiseen on kaksi vaihtoehtoa.  Pinta-asennuksessa tuntoelimen suoja kiinnitetään 

saunan seinään (

Kuva 1A

). Tuntoelin kiinnitetään suojaan ja suojan alaosassa olevat vedonpoistoliuskat 

nostetaan pystyyn. Vedonpoistoliuskat taivutetaan johdon ympärille ja suojapellin siivekkeet taivutetaan 

tuntoelimen suojaksi (

Kuva 1B

). Uppoasennuksessa tuntoelin voidaan kiinnittää suoraan seinään (

Kuva 1C

).  

2.4. Erillisen CC ohjauspaneelin kytkentä  

Ohjauspaneelin asennusetäisyydelle saunasta ei ole rajoitusta. Ohjauskaapelina CC ohjauskeskuksesta 

käytetään 6-johtimista (0,25mm

2

) heikkovirtajohtoa, joka kytketään kiukaassa olevaan piirilevyyn 

kytkentäkaavan mukaisesti. Piirilevyn ja CC ohjauskeskuksen riviliitinnumerointi vastaa toisiaan. 

Tuntoelimeltä tuleva johto kytketään CC ohjauskeskuksen liittimiin 17 ja 18. Lisäksi on mahdollista saada 

tieto esimerkiksi lattialämmityksen ohjaukselle tai merkkilampulle, kiukaan päällä olosta. Komponentti 

(12VDC) kytketään liitinten 19 ja 21 välille. Tarkemmat ohjeet ovat ohjauspaneelin käyttöohjeessa. 

2.5

Vuolukivivaipan asennus (Stone mallit) 

Vaipan mukana toimitetaan erillinen kokoonpano ohje. Ennen kokoonpanon aloittamista tarkista, että kaikki 

kivet ovat ehjät. Kokoonpano kannattaa aloittaa mahdollisimman lähellä kiuasta. Kaksi vierekkäistä jalkaa 

tuetaan pystyyn lattialle. Tämän jälkeen painetaan lyhyempi, jalkojen väliin tuleva kivi paikoilleen. 

Seuraavaksi kiinnitetään kolmas jalka samalla tavoin kuin kaksi edellistä. Vuolukivivaippa siirretään kiukaan 

ympärille. Kiukaan kytkentätilan yläpuolelle tuleva matala kivi painetaan paikalleen. Kiukaan kansikiveen 

kiinnitetään kulmakappaleet. Kansi painetaan paikalleen. 

  3 

2.6. Kauko-ohjaus  

Kiuasta on mahdollista kauko-ohjata ”on/off” kytkimen rinnalle asennetulla viikkokellolla (Kastor CT 2005), 

tai impulssikatkaisijalla.  Kontakti kytketään CC ohjauspaneelin liitinten 19 - 20 välille.   

2.7. Saunan valo CC 50 ohjauspaneeli 

Saunan valoa voidaan ohjata kiukaassa (6, 8 ja 10 kW mallit) ja relekotelossa RB 45 (12,5 ja 15kW mallit) 

olevalla releellä. 

Valolle menevä vaihejohdin kytketään liittimiin 40 ja B. Mikäli toiminto otetaan käyttöön, relekoteloon täytyy 

kiinnittää varoitustarra VARO! KOTELOON TULEE KAKSI JÄNNITESYÖTTÖÄ. 

3 LÖYLYHUONEOHJEITA

3.1. Löylyhuone

Seinien ja katon lämpöeristeen on oltava riittävä, jottei lämpöä siirry turhaan muualle. Pintamateriaaliksi on 

puu sopivin. Puun pinta lämpenee nopeasti, ja säteilee lämpöä miellyttävän tasaisesti saunojan iholle. 

Muurattuja ja muita kiviainepintoja on vältettävä löylyhuoneen seinissä, sillä kivi sitoo liiaksi lämpöä. Tämän 

vuoksi kiukaan on oltava suurempitehoinen kuin saunan tilavuus muuten edellyttäisi. 1 m

2

 kivipintaa seinällä 

kiukaan yläpuolella tai katossa vastaa n. 2-3 m

3

 lisätilavuutta mitoitukseen löylyhuoneessa. Myös lasiovi ja 

ikkunat vaikuttavat vastaavasti mitoitukseen. Hirsiseinät vaativat vielä 25 %:a lisätehoa em. tavalla laskettuun 

tilavuuteen. Liian suuri löylyhuoneen korkeus lisää myös tarpeettomasti löylyhuoneen tilavuutta. 

Ylälauteiden ja katon väliä ei kannata jättää tarpeettoman suureksi, koska lämpötila alenee aina alaspäin 

mentäessä.  Riittävä etäisyys lauteista kattoon on n. 110 - 120 cm. Kiukaan sijoittaminen mahdollisimman alas 

(suojaetäisyyksien rajoissa) suositeltavaa. Löylyhuoneen koot löytyvät 

taulukosta 2. 

3.2. Oikea ilmanvaihto

On tärkeätä, että ilma vaihtuu saunassa riittävästi. Sopiva määrä perhesaunoissa on noin 6 kertaa saunan 

tilavuus tunnissa. Ilman poistaminen saunasta suoritetaan joko painovoimaisesti (= perinteinen, ”luonnollinen 

ilmanvaihto”) tai koneellisesti poistoilmapuhaltimen avulla. 

Koneellinen ilmanvaihto (kuvat 2 ja 3) 

Raitisilma

 johdetaan mieluiten suoraan ulkoa halkaisijaltaan n. 100 mm:n putkella, vähintään 500 mm:ä 

kiukaan yläpuolelta (

a

) saunaan. Raitisilma voidaan johtaa myös kiukaan alapuolelta läheltä lattiaa (

b

), mikäli 

varmistutaan, ettei kylmä ilma kulje suoraan lattiaa pitkin poistoilmaventtiiliin. Raitisilman sisään tuonnissa 

on tärkeintä ottaa huomioon mahdollisimman tehokas sekoittuminen saunailmaan ja löylyyn. 

Poistoilma

johdetaan ulos mieluiten lauteiden alapuolelta (

c

), mahdollisimman kaukana raitisilma-aukosta.  

Poistoilma voidaan johtaa myös pesuhuoneen kautta ulos, esim. oven alapuolelta (

e

). Saunaan on syytä laittaa 

myös ns. kuivatusventtiili (

f

) lauteiden taakse, lähelle kattoa. Kuivatusventtiili on suljettuna lämmitysvaiheen 

ja saunomisen ajan, mutta avataan saunan loppukuivauksen ajaksi. Poistoilmakone pidetään käynnissä koko 

saunomisen ajan, erityisen tärkeää se on saunomisen päätyttyä. Esilämmityksen aikana poistoilmakone voi 

olla pysäytettynä. 

Painovoimainen - eli luonnollinen ilmanvaihto (kuva 4):  

Raitisilma 

johdetaan mieluiten suoraan ulkoa halkaisijaltaan n. 100 mm:n putkella, mieluiten kiukaan  

alapuolelta tai välittömästä läheisyydestä, läheltä lattiaa (

b)

, tai vaihtoehtoisesti kiukaan yläpuolelta (

a

). 

Raitisilman sisään tuonnissa on tärkeintä ottaa huomioon mahdollisimman tehokas sekoittuminen saunailmaan 

ja löylyyn. 

Poistoilma

 johdetaan ulos mieluiten lauteiden alapuolelta (

d

). Kuivatusventtiili läheltä katon rajaa 

(

f

). Poistoilma-aukko kannattaa sijoittaa mahdollisimman etäälle raitisilma-aukosta. Poistoilma voidaan johtaa 

myös pesuhuoneen kautta ulos, esim. oven alapuolelta (

e

). Esilämmityksen aikana poistoilma-aukko voi olla 

suljettuna. Poistoilma-aukon pitää olla halkaisijaltaan suurempi kuin raitisilma-aukon, ja sijaita korkeammalla 

kuin tuloilma-aukko. 

4. KIUKAAN KÄYTTÖ JA HUOLTO

VAROITUKSIA:

 Kastor- kiuas on tarkoitettu perhesaunan kiukaaksi, saunan lämmittämiseksi normaaliin 

saunomislämpötilaan, eikä sitä saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Löylyhuone tulee tarkastaa aina 

ennen kiukaan päälle kytkentää. Varo kuumaa kiuasta, kivet ja kiukaan metalliosat saattavat olla iholle 

  4 

polttavia saunomislämmössä. Kiukaan läheisyydessä on muutenkin noudatettava varovaisuutta - erityisesti 

liukastumisvaaran vuoksi. Löylyä heitettäessä on varottava kiviltä roiskuvia kuumia vesipisaroita sekä kuumaa 

höyryä. Vanhempien tulee valvoa pienten lasten saunomista ja ohjeiden noudattamista. Kiukaan säätimiin ei 

saa koskea välittömästi löylynheiton jälkeen (kiukaalta vapautuvan kuuman höyryn vuoksi). Kiukaalle ei saa 

heittää kerralla liiaksi vettä, sillä vapautuvan höyryn suuri määrä saattaa aiheuttaa vaaran. Kiuasta ei saa 

peittää, eikä sitä saa käyttää myöskään ilman kiviä. Esteetön ilmankierto, erityisesti kiukaan takana olevassa 

tilassa on turvattava. Kiukaan yläpuolelle tai liian lähelle ei saa ripustaa syttyviä esineitä esim. vaatteet ja 

matot. Tästä voi aiheutua palovaara. Tätä kiuasta ei ole suunniteltu merivesikäyttöön. Samaan 

löylyhuoneeseen saa asentaa ainoastaan yhden sähkökiukaan. Tarkista ennen lämmittämistä kiukaan 

asianmukainen kiinnitys. Lämmitysjakson päätyttyä varmistu, että kiukaan ajastin on katkaissut virran 

asetusajan päätyttyä. Mikäli tuotteessa ilmenee takuuaikana ongelmia tai kysymyksiä, ota yhteys valmistajaan 

ennen korjaustoimenpiteitä. Käytä käsineitä kiukaan huolto- ja puhdistustöissä käsien suojaamiseksi. 

Poista 

kiukaasta mahdolliset ylimääräiset tarrat ja muovit ennen käyttöönottoa!  

4.1. Vuolukivipinnan puhdistus (Stone mallit) 

Puhdista kiuas aina kylmänä.  Säännöllisen siivouksen yhteydessä kiuas kannattaa pyyhkiä laimealla 

astianpesuainevedellä. Tahrakohtia voi hangata astianpesuaineella. Anna aineen vaikuttaa hetken aikaa ja 

huuhdo hyvin. Tahrat kannattaa poistaa heti tuoreeltaan

. 

4.2. Kiuaskivet 

Kiuasta ei saa käyttää ilman kiuaskiviä. Suosittelemme käytettäväksi kiukaassa perinteisiä louhittuja 

kiuaskiviä (esim. peridotiitti-, oliviini- tai könnönkiveä). Kiuaskivien sopiva koko sähkökiukaille on 5-10 cm. 

Mikäli halutaan kosteita ja pitkiä löylyjä, voidaan mukana käyttää hieman vuolukiviä. Ne asetetaan kivikorin 

pohjalle. Kivet on pestävä harjaa käyttäen ennen paikalleen laittoa. Kivien kunto on tarkistettava vähintään 2 

kertaa vuodessa. Alas putoava kiviaines on merkki rapautuvista kivistä.  

4.3. Kivitilan täyttö 

”Sisin” kivikori tulisi täyttää isoimmilla kivillä, niin myös tästä ylemmäksi pintakiviin asti. Laidoille päin 

mentäessä kiukaan yläosassa kivikokoa pienennetään. On huomioitava kuitenkin, ettei kiviä kiilaantuessaan tai 

kääntyessään tipahda kannattimien välistä vastusten päälle. Tästä voi seurata vastusten ennenaikainen 

tuhoutuminen. Kiuaskivet voivat ylittää kiukaan vaipan enintään yhden senttimetrin verran. Jos päällimmäiset 

kiuaskivet käytössä jäävät usein märiksi on kiviä liiaksi tai niiden koko saattaa olla liian pieni. 

4.4. Kiukaan ensilämmitys 

Kiukaan ensilämmitys tehdään lämpösäätö maksimissa, hyvin tuulettaen. Tällöin vastuksista ja kivistä palavat 

epäpuhtaudet pois, ne saattavat aiheuttaa jonkin verran käryä löylyhuoneeseen. 

4.5. Saunan alkulämmitysjakso 

Alkulämmitysjakso on aika joka tarvitaan löylyhuoneen ja kiuaskivien lämmittämiseksi haluttuun 

saunomislämpötilaan. Aikaan vaikuttavat mm. haluttu saunomislämpötila (lämpötilasäädön asento), kiukaan 

kivimäärä, saunan tilavuus ja saunan pintamateriaalit. Mitä vähemmän kiviä käytetään, sitä nopeammin 

löylyhuone lämpenee, kuitenkin pienemmällä kivimäärällä ei saada yhtä reiluja löylyjä. Alkulämmitysjakson 

pituus 

vaihtelee yleensä 40:stä 70 minuuttiin. 

Kiuaskivet lämpiävät hitaammin kuin varsinainen löylyhuone, 

joten saunaan ei kannata mennä liian aikaisin. 

4.6. Kiukaan käyttö 

Kiukaan käyttö tapahtuu erillisestä CC ohjauspaneelista. 

4.6.1. Pääkytkin 

6, 8 ja 10 kW kiukaiden pääkytkin sijaitsee liitäntäkaapelin läpiviennin vieressä, kytkentäkotelon alla. 

12,5 kW ja 15 kW kiukaissa pääkytkin on relekotelossa. Pääkytkintä käytetään ainoastaan silloin, kun saunaa 

ei tulla käyttämään pitkiin aikoihin. Ohjauspaneelin muisti tyhjenee virtakatkossa. 

  5 

4.6.2. Ylilämpösuoja 

Kiukaassa on ylilämpösuoja (THERM). Se estää ylikuumenemisen siinä tapauksessa, että lämpötilansäädin ei 

ole toiminut. 

Ylilämpösuojan palautuspainike sijaitsee kiukaan takana. Ylilämpösuojan palautuspainikkeen painaminen 

(kuittaaminen) tapahtuu painamalla palautuspainiketta. Ennen palautuspainikkeen palautusta on vian syy 

selvitettävä. 

4.7. Huolto 

Kiukaan sähköjärjestelmiä saa huoltaa ja korjata ainoastaan ammattitaitoinen sähköasentaja! Vaihdettaessa 

uusia osia kiukaaseen, on käytettävä valmistajan määrittämiä hyväksyttyjä komponentteja. Mikäli tuotteessa 

ilmenee takuuaikana ongelmia tai kysymyksiä, ota yhteys valmistajaan ennen korjaustoimenpiteitä. Itse 

voidaan vaihtaa kiukaaseen kivet ja suorittaa ulkoinen puhdistus. Kiukaan vaippa puhdistetaan miedolla 

astianpesuaineliuoksella, käyttämällä pehmeitä puhdistusvälineitä - lopuksi kuivataan. Käytä käsineitä kiukaan 

huolto- ja puhdistustöissä käsien suojaamiseksi. 

4.8. Takuu 

Tällä tuotteella on 12 kk:n takuu ostopäivästä alkaen. Takuu on voimassa ostotositetta vastaan. 

5. LISÄOMINAISUUDET (ainoastaan asentaja voi ottaa käyttöön!) 

5.1. Sähkölämmityksen vuorottelu ja ulkopuolinen merkkivalo 

CC paneelin liittimissä 19 – 21 on jännite 12VDC silloin kun sauna on päällä. Jännitetietoa voidaan käyttää 

sähkölämmityksen vuorotteluun tai ulkopuoliselle merkkivalolle (maksimissaan 100mA). 

6, 8 ja 10 kW kiukaiden riviliittimessä on liittimet 5 ja 6. Liittimestä 6 tulee ohjausjännite 230 VAC aina, kun 

vastukset ovat kytkeytyneet päälle. Mikäli toimintoa käytetään merkkivalolle, on huomioitava, että merkkivalo 

ei ilmaise ohjauksen toimintatilaa. Se ilmaisee ainoastaan sitä, ovatko kiukaan vastukset kytkeytyneet päälle. 

  6 

1. ALLMÄNT 

Vi tackar för förtroendet du har för Kastor-produkten. Kastor-bastuaggregaten är erkänt högklassiga och 

långlivade produkter. Vi uppmanar dig och montören att noggrant läsa den här anvisningen. Förvara 

anvisningen så, att den är lätt tillgänglig vid behov. Efter slutförd installation skall installationsanvisningen 

överlåtas till bastuns ägare eller personen som ansvarar för användningen av aggregatet. 

Läs 

bruksanvisningen, i synnerhet punkten ”VARNINGAR” på sidan 8, innan några som helst åtgärder 

vidtas.

2. INSTALLATION  

2.1. Installera aggregatet, skyddsavstånd  

De av tillverkaren angivna skyddsavstånden 

(tabell 4)

 skall iakttas vid installationen. Skyddsavstånden anges 

också på märkplåten 

i aggregatet

. Väggarna vid aggregatet och taket får inte skyddas med extra skivor, 

eftersom temperaturen i väggmaterialet kan bli farligt hög. Framför aggregatet, på ena sidan, ska det finnas fri 

åtgång för serviceåtgärder. 

Bastuaggregatet monteras på plats på golvet och fästs med fästplattan för bakfötterna till trägolv med två 

skruvar och till betonggolv med proppar och skruvar. 

2.2. Anslutning till elnätet  

El-installationen av bastuaggregatet får utföras endast av en behörig person. Kontrollera tekniska data i 

tabellen före installationen. Anslutningen av bastuaggregatet till elnätet får utföras endast av en behörig 

elinstallatör, enligt gällande föreskrifter. 

Som anslutningskabel används gummikabel H07RN-F (VSN, VSB) eller motsvarande. Kabel med PVC-

isolering får inte användas vid koppling av aggregat

.

 Kopplingsschemat finns i den här anvisningen 

(bild 5

) 

samt i kopplingsdosan i aggregatet. Nätanslutningsdosan på väggen skall vara sköljvattentät och dess höjd från 

golvytan får inte överstiga 50 cm.  

Reläboxen (RB45) i bastuaggregaten på 12,5 och 15 kW monteras antingen utanför basturummet eller i 

basturummet på minst 0,5 m avstånd från bastuaggregatet.  

Koppla inte aggregatets strömförsörjning via jordfelsbrytare. 

2.3. Montera sensorn, placering på väggen 

Sensorn placeras på bastuväggen, på aggregatets mittlinje

. 

Vill man kunna värma basturummet till högre 

temperaturer än sedvanligt, kan sensorn förskjutas i sidled enligt 

Tabell 1

. Avvikelser från de angivna måtten 

medför risk för brand. 

Sensorn kan fästas på väggen på två olika sätt.  Vid ovanpåliggande montering fästs sensorkåpan på 

bastuväggen (

Bild 1A

). Montera sensorn i kåpan och lyft upp avlastarflikarna nedtill på kåpan. Böj 

avlastarflikarna runt kabeln och böj vingarna på skyddsplåten så, att de skyddar sensorn (

Bild 1B

). Vid infälld 

montering kan sensorn fästas direkt på väggen (

Bild 1C

). 

2.4. Installera separat styrpanel CC 

Styrpanelen kan installeras på godtyckligt avstånd från bastun.  Som styrkabel från styrcentralen CC

används 

svagströmskabel med 6 ledare (0,25 mm

2

), som ansluts till kretskortet i bastuaggregatet enligt 

kopplingsschemat. Numreringen på kretskortet och på plinten i styrpanelen CC motsvarar varandra. Kabeln 

från sensorn ansluts till stiften 17 och 18 i styrcentral CC. Dessutom kan information om att bastuaggregatet är 

påkopplat förmedlas till reglersystemet för golvvärmen eller till en kontrollampa. Komponenten (12VDC) 

kopplas mellan stiften 19 och 21. Se närmare anvisningar i användarinstruktionen för styrpanelen. 

2.6

Montering av täljstensmantel (modellerna Stone) 

En separat monteringsanvisning medföljer mantelleveransen. Kontrollera att alla stenar är hela innan du börjar 

montera manteln. Börja gärna så nära bastuaggregatet du kan. Håll två fötter i upprätt läge på golvet. Sätt först 

dit den kortare stenen, som placeras mellan benen. Sätt sedan dit den tredje foten på samma sätt som de två 

  7 

föregående. Skjut täljstensmanteln på plats kring bastuaggregatet. Sätt dit den låga stenen som placeras 

ovanför kopplingsutrymmet. Montera hörnstyckena till aggregatets stenlock. Tryck locket på plats.  

2.6. Fjärrkontroll 

Bastuaggregatet kan fjärrkontrolleras med en veckotimer (Kastor CT 2005) som installeras parallellt med 

on/off-brytaren, eller med en impulsbrytare.  Kontakten ansluts mellan stiften 19 och 20 i styrpanel CC 

2.7. Bastubelysningen styrpanel CC50 

Bastubelysningen kan styras med ett relä i bastuaggregatet (modellerna 6, 8 och 10 kW) och i reläboxen RB 

45 (modellerna 12,5 och 15kW).

Fasledaren till belysningen kopplas till stiften 40 och B. Om funktionen tas i bruk, måste en varningsdekal 

fästas på reläboxen. Texten är VARNING! TVÅ SPÄNNINGSMATNINGAR TILL BOXEN. 

3 ANVISNINGAR FÖR BASTURUMMET

3.1. Basturummet 

För att undvika värmeavgivning till andra konstruktioner skall väggarna och taket värmeisoleras

. Trä 

är det bästa ytmaterialet: Träets yta blir snabbt varm och avger angenäm och jämn värmestrålning på badarens 

hud. Man skall undvika murade ytor och andra ytor av sten i basturummet, eftersom sten lagrar stora mängder 

värme. Bastuaggregatet måste i så fall ha högre effekt än vad som normalt krävs i en bastu av given volym. 1 

m

2

 yta av stenmaterial ovanför aggregatet eller i taket motsvarar 2-3 m

3

 tilläggsvolym vid dimensioneringen 

av bastuaggregatet. En glasdörr och fönster påverkar dimensioneringen på samma sätt. Stockväggar kräver 

ytterligare 25 % tilläggseffekt jämfört med normalkalkylen. En alltför stor takhöjd ökar också basturummets 

volym i onödan.  

Det lönar sig inte att överdriva avståndet mellan den översta laven och taket, eftersom temperaturen sjunker 

lägre ner i bastun.  Lämpligt avstånd från laven till taket är 110–120 cm. Vi rekommenderar att 

bastuaggregatet monteras så nära golvet som möjligt (observera skyddsavstånden!). Rekommenderade 

volymer för basturum, se 

tabell 2

. 

3.2. Rätt ventilation

Det är viktigt med god ventilation i bastun. I en familjebastu skall luftväxlingen helst vara ca 6 gånger 

basturummets volym i timmen. Ventilationen kan ske antingen som självdragsventilation (den traditionella, 

”naturliga” ventilationen) eller maskinellt med frånluftsfläkt. 

Maskinell ventilation (bilderna 2 och 3): 

Friskluften 

tas helst in i bastun direkt utifrån via ett rör med ca 100 mm diameter, minst 500 mm ovanför 

aggregatet (

a

). Friskluften kan också ledas inunder aggregatet, nära golvet (

b

), om man försäkrar sig om att 

den kalla luften inte leds längs golvet till utloppsventilen. Det viktigaste är att man ser till att friskluften så 

effektivt som möjligt blandas med bastuluften och bastubadet.

 Den utgående luften

 ska helst ledas ut under 

bastulaven (

c

), så långt från friskluftsventilen som möjligt. 

Frånluften kan också ledas ut via tvättrummet, t.ex. under dörren (

e

). Det är också skäl att förse bastun med en 

s.k. luftningsventil (

f)

 bakom laven, nära taket. Luftningsventilen skall vara stängd under uppvärmningen och 

medan man badar, men öppen för att bastun ska vädras och torka ordentligt efter badet. Frånluftsanordningen 

skall vara tillslagen hela tiden medan man badar, och i synnerhet efter avslutat badande. Under 

uppvärmningen behöver den inte vara tillslagen. 

Självdragsventilation, m.a.o. naturlig ventilation (bild 4):  

Friskluften 

tas helst in i bastun direkt utifrån via ett rör med ca 100 mm diameter, helst under eller strax intill 

aggregatet, nära golvet (

b

) eller alternativt ovanför aggregatet (

a

). Det viktigaste är att man ser till att 

friskluften så effektivt som möjligt blandas med bastuluften och bastubadet. 

Den utgående luften

 ska helst 

ledas ut under bastulaven (

d

). Luftningsventilen placeras nära taket (

f

). Frånluftsventilen skall helst placeras så 

långt som möjligt från friskluftsventilen. Frånluften kan också ledas ut via tvättrummet, t.ex. under dörren (

e

).