Kastor VIVA Electrical sauna stoves: инструкция

1/08

INFERNO II & VIVA

Kastor OY. Tehtaankatu 5-7, 11710 RIIHIMÄKI, FINLAND

Phone +358 19 764360, Fax +358 19 721 883

E-mail: info@kastor.fi, Internet www.kastor.fi

Asennus- ja käyttöohjeet......................................................................Suomi sivu 2.

Installations- och bruksanvisning......................................................Svenska sid 7.

Installation and operating instructions..........................................English page 12.

Paigaldus- ja kasutusjuhised………………………………………………..Eesti lk. 17.

Руководство по установке и использованию……………..Русский яз. Стр. 22.

Installations- und Gebrauchsanleitung……………………….……Deutsch Seite 23.

Kuvat, taulukot ja kytkentäkaaviot……………………………………………….32–36

Bilder, tabeller och kopplingsscheman………………………………………...…32–36

Joonised, tabelid ja ühendusskeemid...............................................................32-36

Рисунки, таблицы и схемы соединений........................................................32-36

Bilder, Tabellen und Schaltdiagramme………………………………….………...32-36

1

1/08

1. YLEISTÄ

Kiitämme osoittamastanne luottamuksesta KASTOR - tuotetta kohtaan. KASTOR - kiukaat ovat tunnetusti

korkealaatuisia ja pitkäikäisiä tuotteita. Kehotamme Teitä ja asentajaa tutustumaan tarkoin tähän ohjeeseen.

Ohje on aina säilytettävä siten, että se on aina tarvittaessa helposti saatavilla. Asennuksen jälkeen asennusohje

luovutetaan saunan omistajalle tai käytöstä vastaavalle henkilölle. Ennen toimenpiteitä, perehdy

käyttöohjeeseen ja erityisen tarkasti ”VAROITUKSIA” -kohtaan sivulla 4.

2. ASENNUS

2.1. Kiukaan asennuspaikka

Asennuksessa on noudatettava valmistajan antamia suojaetäisyyksiä (taulukko 3). Suojaetäisyydet löytyvät

myös kiukaan arvokilvestä. Seinäkiinnikkeen kiinnitysmitat löytyvät kuvasta 1A. Kiukaan viereisiä seiniä ja

kattoa yläpuolella ei saa suojata lisälevyillä, koska lämpötila seinämateriaaleissa saattaa nousta vaarallisen

kuumaksi. Syvennykseen asennettaessa minimikorkeus on 1900 mm ja 2100mm (9kW) , maksimisyvyys 500

mm.

2.2. Kiukaan asennus seinään

Kiukaassa on asennusta helpottava irrotettava seinäkiinnike (kuva 1b), jolloin kiinnitysruuvit ja seinäkiinnike

voidaan kiinnittää etukäteen seinään (kuva 1A). Kiinnitys puuseinään voidaan suorittaa mukana seuraavilla

kiinnitysruuveilla. Ohut paneelilauta ei riitä varmaan kiinnitykseen, vahvista se takaa laudalla tai vanerilla

kiinnityskohdista. Muuratuissa ja tiili- sekä muissa kiviseinissä käytetään lämpöä kestäviä kiinnikkeitä (kiila-

tai lyöntiankkurikiinnikkeitä, ei ns. muoviproppuja). Kiuas nostetaan paikoilleen kuvan 1c, 1d, 1e mukaisesti.

Älä nosta kiuasta vastuksista tai takakotelon yläpellistä, vaan sisävaipan alareunasta ja yläreunasta tukien.

Kiukaan yhdelle sivulle on varattava vapaa käytävä ns. hoitotilaa varten.

2.3. Liitäntä sähköverkkoon

Tarkista kiukaan tekniset tiedot taulukosta ennen kytkemistä.

Kiukaan liitännän sähköverkkoon saa suorittaa vain siihen oikeutettu ammattitaitoinen sähköasentaja,

voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kiuas liitetään puolikiinteästi saunan seinällä olevaan liitäntärasiaan.

Liitäntäjohtona käytetään H07RN-F (VSN, VSB) kumikaapelia tai vastaavaa. PVC- eristeistä johtoa ei saa sen

lämpöhaurauden takia käyttää kiukaan kytkennässä. Kytkentäkaavio on tämän ohjeen mukana (kuva 5) sekä

kiukaan kytkentäkotelossa. Älä kytke sähkökiukaan tehonsyöttöä vikavirtakytkimen kautta. Poista sulakkeet

aina ennen kiukaan irrotusta seinästä.

Kytkentä suoritetaan ennen kiukaan paikalleen nostamista seuraavasti: 1. Poista ensin kiukaan takana oleva

seinäkiinnike, avaa kiukaan sivuilla olevat ylemmät kiinnitysruuvit, löysennä alemmat. 2. Kiinnitä

läpivientikumit ja vedonpoistimet. 3. Pujota kaapeli läpivientikumin kautta kytkentäkoteloon. 4. Kiinnitä

kaapeli vedonpoistimeen ja kytkentäliittimeen kytkentäkaavion mukaisesti. 5. Mitoita kaapeli siten, ettei se

kulje kiukaan kivitilan alla, eikä läheltä kiukaan pohjalevyä.

Kiukaan kytkentäliittimessä on varaus sähkölämmityksen ohjausta varten (tai kiukaan merkkivaloa). Tätä

lisäkytkentää varten on pakkauksen mukana toinen läpivientikumi ja vedonpoistaja ruuveineen.

Ohjauskaapelin johdintyyppi ja poikkipinta-ala on oltava vastaava kuin liitäntäkaapelin. Sähkölämmityksen

ohjauksessa käytettävä rele saa kiukaalta ohjausjännitteen 230 VAC. Johtimien poikkipinnat ja lukumäärät

sekä sulakearvot ovat teknisessä taulukossa. Seinällä olevaa roiskeveden pitävää kytkentärasiaa ei saa sijoittaa

yli 50 cm korkeudelle lattiasta.

2.4. Tuntoelimen asennus ja sijoitus seinälle (mallit 6 T ja 8 T)

Tuntoelin kiinnitetään saunan seinälle kiukaan keskilinjalle. Tuntoelimen etäisyyden katosta tulee olla 40 cm.

Tuntoelimen seinälle kiinnittämiseen on kaksi vaihtoehtoa. Pinta-asennuksessa tuntoelimen suoja kiinnitetään

saunan seinään (Kuva 2A). Tuntoelin kiinnitetään suojaan ja suojan alaosassa olevat vedonpoistoliuskat

2

1/08

nostetaan pystyyn. Vedonpoistoliuskat taivutetaan johdon ympärille ja suojapellin siivekkeet taivutetaan

tuntoelimen suojaksi (Kuva 2B). Uppoasennuksessa tuntoelin voidaan kiinnittää suoraan seinään (Kuva2C).

2.5. Erillisen CC ohjauspaneelin kytkentä (mallit 6 T ja 8 T)

Ohjauspaneelin asennusetäisyydelle saunasta ei ole rajoitusta. Ohjauskaapelina CC ohjauspaneelissa käytetään

6-johtimista heikkovirtajohtoa., joka kytketään kiukaassa olevaan piirilevyyn kytkentäkaavan mukaisesti.

Piirilevyn ja CC ohjauspaneelin riviliitinnumerointi vastaa toisiaan. Tuntoelimeltä tuleva johto kytketään CC

ohjauspaneelin liittimiin 17 ja 18. Katso tarkemmat ohjeet ohjauspaneelin käyttöohjeesta.

3. LÖYLYHUONEOHJEITA

3.1. Löylyhuone

Seinien ja katon lämpöeristeen on oltava riittävä, jottei lämpöä siirry turhaan muualle. Pintamateriaaliksi on

puu sopivin. Puun pinta lämpenee nopeasti, ja säteilee lämpöä miellyttävän tasaisesti saunojan iholle.

Muurattuja ja muita kiviainepintoja on vältettävä löylyhuoneen seinissä, sillä kivi sitoo liiaksi lämpöä. Tämän

2

vuoksi kiukaan on oltava suurempitehoinen kuin saunan tilavuus muuten edellyttäisi. 1 m

kivipintaa seinällä

3

kiukaan yläpuolella tai katossa vastaa n. 2-3 m

lisätilavuutta mitoitukseen löylyhuoneessa. Myös lasiovi ja

ikkunat vaikuttavat vastaavasti mitoitukseen. Hirsiseinät vaativat vielä 25 %:a lisätehoa em. tavalla laskettuun

tilavuuteen. Liian suuri löylyhuoneen korkeus lisää myös tarpeettomasti löylyhuoneen tilavuutta. Ylälauteiden

ja katon väliä ei kannata jättää tarpeettoman suureksi, koska lämpötila alenee aina alaspäin mentäessä. Riittävä

etäisyys lauteista kattoon on n. 110 - 120 cm. Kiukaan sijoittaminen mahdollisimman alas (suojaetäisyyksien

rajoissa) suositeltavaa. Löylyhuoneen koot löytyvät taulukosta 1.

3.2. Oikea ilmanvaihto

On tärkeätä, että ilma vaihtuu saunassa riittävästi. Sopiva määrä perhesaunoissa on noin 6 kertaa saunan

tilavuus tunnissa. Ilman poistaminen saunasta suoritetaan joko painovoimaisesti (= perinteinen, ”luonnollinen

ilmanvaihto”) tai koneellisesti poistoilmapuhaltimen avulla.

Koneellinen ilmanvaihto (kuvat 3 ja 4):

Raitisilma johdetaan mieluiten suoraan ulkoa halkaisijaltaan n. 100 mm:n putkella, vähintään 500 mm:ä

kiukaan yläpuolelta (a) saunaan. Raitisilma voidaan johtaa myös kiukaan alapuolelta läheltä lattiaa (b), mikäli

varmistutaan, ettei kylmä ilma kulje suoraan lattiaa pitkin poistoilmaventtiiliin. Raitisilman sisään tuonnissa

on tärkeintä ottaa huomioon mahdollisimman tehokas sekoittuminen saunailmaan ja löylyyn. Poistoilma

johdetaan ulos mieluiten lauteiden alapuolelta (c), mahdollisimman kaukana raitisilma-aukosta.

Poistoilma voidaan johtaa myös pesuhuoneen kautta ulos, esim. oven alapuolelta (e).

Saunaan on syytä laittaa myös ns. kuivatusventtiili (f) lauteiden taakse, lähelle kattoa. Kuivatusventtiili on

suljettuna lämmitysvaiheen ja saunomisen ajan, mutta avataan saunan loppukuivauksen ajaksi. Poistoilmakone

pidetään käynnissä koko saunomisen ajan, erityisen tärkeää se on saunomisen päätyttyä. Esilämmityksen

aikana poistoilmakone voi olla pysäytettynä.

Painovoimainen - eli luonnollinen ilmanvaihto (kuva 5):

Raitisilma johdetaan mieluiten suoraan ulkoa halkaisijaltaan n. 100 mm:n putkella, mieluiten kiukaan

alapuolelta tai välittömästä läheisyydestä, läheltä lattiaa (b), tai vaihtoehtoisesti kiukaan yläpuolelta (a).

Raitisilman sisään tuonnissa on tärkeintä ottaa huomioon mahdollisimman tehokas sekoittuminen saunailmaan

ja löylyyn. Poistoilma johdetaan ulos mieluiten lauteiden alapuolelta (d). Kuivatusventtiili läheltä katon rajaa

(f). Poistoilma-aukko kannattaa sijoittaa mahdollisimman etäälle raitisilma-aukosta. Poistoilma voidaan johtaa

myös pesuhuoneen kautta ulos, esim. oven alapuolelta (e). Esilämmityksen aikana poistoilma-aukko voi olla

suljettuna. Poistoilma-aukon pitää olla halkaisijaltaan suurempi kuin raitisilma-aukon, ja sijaita korkeammalla

kuin tuloilma-aukko.

3

1/08

4. KIUKAAN KÄYTTÖ JA HUOLTO

VAROITUKSIA: Kastor-kiuas on tarkoitettu perhesaunan kiukaaksi, saunan lämmittämiseksi normaaliin

saunomislämpötilaan, eikä sitä saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Löylyhuone tulee tarkastaa aina

ennen kiukaan päälle kytkentää. Varo kuumaa kiuasta, kivet ja kiukaan metalliosat saattavat olla iholle

polttavia saunomislämmössä. Kiukaan läheisyydessä on muutenkin noudatettava varovaisuutta - erityisesti

liukastumisvaaran vuoksi. Löylyä heitettäessä on varottava kiviltä roiskuvia kuumia vesipisaroita sekä kuumaa

höyryä. Vanhempien tulee valvoa pienten lasten saunomista ja ohjeiden noudattamista. Kiukaan säätimiin ei

saa koskea välittömästi löylynheiton jälkeen (kiukaalta vapautuvan kuuman höyryn vuoksi). Kiukaalle ei saa

heittää kerralla liiaksi vettä, sillä vapautuvan höyryn suuri määrä saattaa aiheuttaa vaaran. Kiuasta ei saa

peittää, eikä sitä saa käyttää myöskään ilman kiviä. Esteetön ilmankierto, erityisesti kiukaan takana olevassa

tilassa on turvattava. Kiukaan yläpuolelle tai liian lähelle ei saa ripustaa syttyviä esineitä esim. vaatteet ja

matot. Tästä voi aiheutua palovaara. Tätä kiuasta ei ole suunniteltu merivesikäyttöön. Samaan

löylyhuoneeseen saa asentaa ainoastaan yhden sähkökiukaan. Tarkista ennen lämmittämistä kiukaan

asianmukainen kiinnitys. Lämmitysjakson päätyttyä varmistu, että kiukaan ajastin on katkaissut virran

asetusajan päätyttyä. Mikäli tuotteessa ilmenee takuuaikana ongelmia tai kysymyksiä, ota yhteys valmistajaan

ennen korjaustoimenpiteitä. Käytä käsineitä kiukaan huolto- ja puhdistustöissä käsien suojaamiseksi. Poista

sulakkeet aina ennen kiukaan irrotusta seinästä. Poista kiukaasta mahdolliset ylimääräiset tarrat ja muovit

ennen käyttöönottoa! Kiuasta ei saa nostaa vastuksista!

4.1. Kiuaskivet

Kiuasta ei saa käyttää ilman kiuaskiviä. Suosittelemme kiukaassa käytettäväksi perinteisiä louhittuja

kiuaskiviä (esim. peridotiitti-, oliviinikiveä). Kiuaskivien sopiva koko sähkökiukaille on 5 - 10 cm. Keraamiset

kivet saattavat väärin ladottuna lyhentää ratkaisevasti lämmitysvastusten ikää. Kivet on pestävä harjaa

käyttäen ennen paikalleen laittoa. Kivien kunto on tarkistettava vähintään 2 kertaa vuodessa. Alas putoava

kiviaines on merkki rapautuvista kivistä. Takuu ei vastaa aiheutuneista vioista, jos kiukaan ilmankierto on

tukittu liian pienillä kivillä tai käytössä murentuneella kiviaineella.

4.2. Kivitilan täyttö

Kivitilan täyttäminen kannattaa aloittaa isommilla ja pyöreämmillä kivillä, sillä pohjalle tulevat pienet ja

litteät kivet saattavat pudota kivitilasta. Täytössä on kolme vaihetta: 1. täytä ensiksi vastusten välinen tila

suurin piirtein kiukaan puoliväliin. 2. täytä reunimmaisten vastusten ulkopuolinen tila kiukaan puoliväliin. 3.

täytä loput kivet tasaisesti kiukaan yläreunan tasalle. Pienimmät kivet voit asetella viimeiseksi kivikerroksen

pinnalle, ei kuitenkaan liian tiiviiksi, ilmavirran kulkua estäväksi kerrokseksi. Kivitilan liian tiivis täyttäminen

vahingoittaa vastuksia ja kiuasta. Koeta asetella kivet siten, etteivät ne kiilautuisi vastuksia vasten. Täytä

kivitila aina yläreunan tasalle. Kivimäärään voit vaikuttaa harventamalla ladontaa. Kivimäärän voit tarkistaa

taulukosta 1.

4.3. Kiukaan ensilämmitys

Kiukaan ensilämmitys tehdään lämpösäädin maksimissa, hyvin tuulettaen. Tällöin vastuksista ja kivistä

palavat epäpuhtaudet pois, ne saattavat aiheuttaa jonkin verran käryä löylyhuoneeseen.

4.4. Saunan alkulämmitysjakso

Alkulämmitysjakso on aika joka tarvitaan löylyhuoneen lämmittämiseksi haluttuun saunomislämpötilaan. Ai-

kaan vaikuttavat mm. haluttu saunomislämpötila (lämpötilasäätimen asento), kiukaan kivimäärä, saunan

tilavuus ja saunan pintamateriaalit. Mitä vähemmän kiviä käytetään, sitä nopeammin löylyhuone lämpenee,

kuitenkin pienemmällä kivimäärällä ei saada yhtä reiluja löylyjä. Alkulämmitysjakson pituus vaihtelee

yleensä 40:stä 70 minuuttiin.

4

1/08

4.5. Kiukaan käyttö (mallit 6 D, 8 D, 4,5 K, 4,5VV, 6 K, 8 K ja 9K)

Kiukaan käyttö tapahtuu lämpötilasäätimen ja ajastimen nupeista, jotka näkyvät kiukaan yläosassa

(kytkentäkotelossa).

4.5.1. Kellokytkin

Kellokytkin toimii kiukaan pääkytkimenä. Nolla-asennossa (0) on kiuas kytkeytyneenä irti sähköverkosta.

Mikäli halutaan aloittaa lämmittäminen heti, käännetään ajastimen nuppi halutun lukeman kohdalle toiminta-

alueella. Asteikon ensimmäiset numerot 0.. .4 ilmaisevat lämmitysajan tunteina. Tällöin siis kiuas aloittaa

lämmityksen heti ja on päällä valitun tuntimäärän ja kytkeytyy sen jälkeen automaattisesti pois.

Jos halutaan aloittaa kiukaan lämmitys vasta tietyn ajan kuluttua, pyöritetään ajastimen nuppi yli toi-

minta-alueen (0...4) esivalinta-alueelle (0…8).

Esimerkki: Jos halutaan aloittaa saunominen 6 tunnin kuluttua, ja saunan alkulämmitysjakso on 1 tunti,

toimitaan seuraavasti: Pyöritetään ajastimen nuppi esivalinta-alueen numero 5:n kohdalle. Tällöin kiuas alkaa

lämmittää automaattisesti viiden tunnin kuluttua ja on löylykunnossa alkulämmitysjakson jälkeen. Kiuas

voidaan kytkeä pois päältä koska tahansa kääntämällä ajastimen nuppi vastapäivään, 0-asentoon.

4.5.2. Lämpötilasäädin

Kiukaassa on sisäänrakennettu lämpötilasäädin. Erillistä tuntoelintä tai termostaattia ei siis tarvita saunan

seinälle. Löylyhuoneen maksimilämpötila saavutetaan kääntämällä lämpötilasäätimen nuppia myötäpäivään

ääriasentoonsa ja minimilämpötila vastapäivään. Miellyttävin lämpötila löydetään kokeilemalla. Kokeilu

kannattaa aloittaa maksimiteholla, ja pudottaa lämpötilaa sen jälkeen tarpeellinen määrä.

4.5.3. Ylilämpösuoja

Kiukaassa on sisäänrakennettu ylilämpösuoja. Se estää kiukaan ylikuumenemisen esim.

kun lämpötilasäädin ei ole toiminut. Kun ylilämpösuoja on toiminut, eivät kiukaan

vastukset enää lämpiä. Ylilämpösuojan palautuspainike sijaitsee kiukaan takakotelon

yläosassa, lämpötilasäätimen nupin vieressä olevan kumitulpan alla (kuva vieressä).

Ylilämpösuojan palautuspainikkeen painaminen (kuittaaminen) tapahtuu irrottamalla

reiästä kumitulppa ja painamalla palautinpainiketta esim. ohuella (halkaisijaltaan n. 5 mm,

pituudeltaan 100 mm) ruuvimeisselillä tai metallitapilla. Ennen palautuspainikkeen palautusta on vian syy

selvitettävä.

4.6. Kiukaan käyttö (mallit 6 T ja 8 T)

Kiukaan käyttö tapahtuu erillisestä CC ohjauspaneelista. Katso tarkemmat ohjeet ohjauspaneelin

käyttöohjeesta.

4.6.1. Pääkytkin

Kytkentäkotelon alla, liitäntäkaapelin läpiviennin vieressä on pääkytkin. Pääkytkintä käytetään ainoastaan

silloin, kun saunaa ei tulla käyttämään pitkiin aikoihin. Ohjauspaneelin muisti tyhjenee virtakatkossa.

4.6.2. Ylilämpösuoja

Kiukaassa on ylilämpösuoja (THERM). Se estää ylikuumenemisen siinä tapauksessa, että lämpötilansäädin ei

ole toiminut.

Ylilämpösuojan palautuspainike sijaitsee kiukaan takana. Ylilämpösuojan palautuspainikkeen painaminen

(kuittaaminen) tapahtuu painamalla palautuspainiketta esimerkiksi pitkällä ruuvimeisselillä tai vastaavalla.

Ennen palautuspainikkeen palautusta on vian syy selvitettävä.

5

1/08

4.7. Huolto

Kiukaan sähköjärjestelmiä saa huoltaa ja korjata ainoastaan ammattitaitoinen sähköasentaja! Vaihdettaessa

uusia osia kiukaaseen, on käytettävä valmistajan määrittämiä hyväksyttyjä komponentteja. Mikäli tuotteessa

ilmenee takuuaikana ongelmia tai kysymyksiä, ota yhteys valmistajaan ennen korjaustoimenpiteitä. Itse

voidaan vaihtaa kiukaaseen kivet ja suorittaa ulkoinen puhdistus. Kiukaan vaippa puhdistetaan miedolla

astianpesuaineliuoksella, käyttämällä pehmeitä puhdistusvälineitä - lopuksi kuivataan. Käytä käsineitä kiukaan

huolto- ja puhdistustöissä käsien suojaamiseksi.

4.8. Takuu

Tällä tuotteella on Suomessa 12 kk:n takuu ostopäivästä alkaen. Takuu on voimassa ostotositetta vastaan.

Muissa maissa takuuaika selviää maahantuojalta.

5. LISÄOMINAISUUDET (ainoastaan asentaja voi ottaa käyttöön!)

5.1. Sähkölämmityksen vuorottelu

Kiukaan kytkentäliittimessä on varattu liittimet 5 ja 6 sähkölämmityksen ohjaukseen. Liittimestä 6 tulee

ohjausjännite 230 VAC aina, kun vastukset ovat kytkeytyneenä päälle. Kiukaan sähkölämmityksen vuorottelu

antaa luvan talon muulle lämmitykselle kytkeytyä, kun ajastin on nollassa, esivalinta-ajalla tai lämpötilasäädin

kytkee lämmityksen vastuksilta pois. Tarkista tarvitaanko ryhmäkeskuksella välirelettä kääntämään

ohjaustoiminto potentiaalivapaaksi.

5.2. Ulkopuolinen merkkivalo

Merkkivalo voidaan kytkeä liittimiin 5 ja 6. Tällöin on huomioitava, että merkkivalo ei välttämättä ilmaise

kellokytkimen toimintatilaa, vaan sitä, ovatko kiukaan vastukset kytkeytyneenä päälle.

6

1/08

1. ALLMÄNT

Vi tackar för Ert förtroende för KASTOR-produkter. KASTOR-bastuaggregat är kända som högklassiga och

långlivade produkter. Vi uppmanar Er och montören att läsa dessa anvisningar noggrant. Förvara

anvisningarna så att de alltid är lätt tillgängliga. Efter monteringen lämnas anvisningarna hos bastuägaren eller

den person som ansvarar för användningen av bastun. Innan några som helst åtgärder vidtas, läs

bruksanvisningen och speciellt noga punkten "VARNINGAR" på sida 9.

2. MONTERING

2.1. Monteringsplats

Vid montering bör man följa de av tillverkaren givna skyddsavstånden (tabell 3). De anges även på

dataskylten. Fästpunkterna för väggfästet anges i bild 1A. Väggar vid och ovanför aggregatet får inte skyddas

med extra isoleringsplattor, eftersom temperaturen i väggmaterialet i så fall kan stiga för mycket. Vid

montering i en nisch är minimihöjden 1900 mm och 2100mm (9kW), maximidjupet 500 mm.

2.2. Montering på väggen

För att underlätta monteringen är aggregatet försett med en löstagbar fästanordning (bild 1b), som kan skruvas

på väggen i förväg (bild 1A). På trävägg kan aggregatet monteras med medföljande träskruvar. Tunn träpanel

är inte tillräckligt stark, utan kräver t.ex. bräda eller fanerplatta som förstärkning kring fästpunkterna bakom

panelen. I murad vägg och på tegel- och andra stenväggar används värmebeständiga fästanordningar (kil- eller

förankringsskruvar, aldrig plastpluggar). Aggregatet lyfts på plats enligt bild 1c, 1d, 1e. Lyft aldrig aggregatet

vid motstånden eller övre plåten i bakre chassit, utan vid nedre ändan av innermanteln genom att stöda i övre

kanten. Vid ena sidan av aggregatet bör man reservera fritt utrymme för serviceåtgärder.

2.3. Anslutning till elnätet

Kontrollera tekniska data i tabellen före kopplingen.

Installationen får utföras endast av en auktoriserad elmontör i enlighet med gällande föreskrifter. Aggregatet

ansluts med en s.k. rörlig installation till nätanslutningsdosan i bastuväggen. För anslutning används

gummikabel H07RN-F (VSN, VSB) eller motsvarande. Kabel med PVC-isolering får aldrig användas,

eftersom värme gör PVC skört. Kopplingsschema finns i dessa anvisningar (bild 5) samt på kopplingsdosan i

aggregatet. Koppla inte ström till aggregatet via jordfelsbrytare. Ta bort säkringarna innan du lösgör ugnen

från väggen.

Kopplingen görs innan aggregatet lyfts på plats enligt följande: 1. Lösgör först väggfästet bakom aggregatet,

öppna de övre fästskruvarna på sidan av aggregatet, öppna de nedre skruvarna delvis. 2. Fäst

genomföringsskydden och dragavlastarna. 3. Skjut kabeln genomskydden in i kopplingsdosan. 4. Anslut

kabeln till dragavlastaren och kopplingsstycket enligt schemat. 5. Dimensionera kabeln så att den inte hamnar

under aggregatets stenmagasin och inte går alltför nära bottenplattan.

Kopplingsstycket på aggregatet är försett med beredskap för styrning av eluppvärmningen (eller för

signallampa). För detta ändamål finns ett extra genomföringsskydd och dragavlastare med skruvar. Styrkabeln

bör vara av samma typ och diameter som i anslutningskabeln. Reläet som används för styrningen tar sin

styrspänning på 230 VAC från aggregatet. Ledningarnas diameter och antal samt säkringsvärdena anges i

den tekniska tabellen. Nätanslutningsdosan i väggen som bör vara stänkskyddad får inte placeras högre än 50

cm från golvytan.

2.4. Montering av givaren och placering på väggen (modellerna 6 T och 8 T)

Givaren monteras på bastuväggen på aggregatets mittlinje. Givarens höjd från taket bör vara 40 cm.

Det finns två alternativ för montering av givaren på väggen. Vid ytmontering fästs givarskyddet på

bastuväggen (Bild 2A). Givaren fästs vid skyddet och dragavlastarremsor vid skyddets nedre del lyfts upp.

Dragavlastarremsorna böjs runt kabeln, och skyddsplåtens sidor böjs som skydd för givaren (Bild 2B). Vid

infälld montering kan givaren fästas direkt på väggen (Bild 2C).

7

1/08

2.5. Koppling av separat CC styrpanel (modellerna 6 T och 8 T)

Det finns inga begränsningar för styrpanelens monteringsavstånd från bastun. Som styrkabel för CC styrpanel

används svagströmsledning med 6 ledningar, som kopplas till kretskortet på aggregatet enligt

kopplingsschemat. Numreringarna i uttagsplinten för kretskortet och CC styrpanelen är kompatibla. Kabeln

från givaren kopplas till CC styrpanelens anslutningar 17 och 18. Se närmare anvisningar i

bruksanvisningen för styrpanelen.

3. ANVISNINGAR ANGÅENDE BASTUN

3.1. Bastun

För att minimera värmeförlusterna bör värmeisoleringen i väggar och tak vara tillräcklig. Bästa ytmaterialet är

trä. En träyta värms upp snabbt, och värmestrålningen på badarens hud blir angenäm och jämn. Det är skäl att

undvika murade eller andra stenytor i bastun, eftersom sten lagrar stora mängder värme, och bastun i så fall

kräver ett effektivare aggregat. På grund av detta bör aggregatet ha större effekt än vad som bastuvolymen

2

3

annars förutsätter. 1 m

stenvägg ovanför aggregatet eller i taket motsvarar en volymökning på ca 2-3 m

i

bastun. Även glasdörr och fönster påverkar dimensioneringen på motsvarande sätt. Stockväggar kräver

ytterligare 25 % effektökning jämfört med volym som räknats ut som ovan. Om bastun är för hög blir volymen

onödigt stor. Avståndet mellan den översta bastulaven och taket får inte vara överdrivet stort, eftersom

temperaturen sjunker lägre ner. Tillräckligt avstånd till taket är ca 110–120 cm. Vi rekommenderar att

bastuaggregatet monteras så lågt som möjligt (inom ramen för skyddsavstånden). Rekommenderade volymer

för bastu anges i tabell 1:

3.2. Rätt ventilation

Tillräcklig luftväxling är viktig för behagligt bastubad. Lämplig luftväxling i en familjebastu är sex gånger

bastuvolym i timmen. Luftväxlingen sker antingen med konvektionsventilation (= det traditionella, "naturliga"

sättet) eller maskinellt med fläktventilation.

Fläktventilation (bilderna 3 och 4):

Friskluften tas helst in i bastun direkt utifrån med ett 100 mm rör, minst 500 mm ovanför (a) bastuaggregatet.

Friskluften kan även ledas in under bastuaggregatet nära golvet (b) bara man ser till att kalluften inte leds

längs golvet direkt in i utloppsventilen. Viktigast är att se till att friskluften så effektivt som möjligt blandas in

i bastuluften och bastubadet. Utgående luft leds helst ut under bastulaven (c), så långt bort som möjligt från

friskluftsventilen.

Frånluften kan ledas ut även genom tvättrummet, t.ex. under dörren (e).

Det är skäl att även förse bastun med en s.k. torkningsventil (f) bakom bastulaven nära taket. Denna bör vara

stängd under uppvärmningen och badande, men öppnas för att ventilera och torka bastun efteråt.

Frånluftsanordningen bör vara påslagen medan man badar, men speciellt viktigt är det efter att man slutat.

Under uppvärmningen behöver den inte vara påslagen.

Konvektionsbaserad eller naturlig ventilation (bild 5):

Friskluften tas in helst direkt utifrån genom ett 100 mm rör, helst under bastuaggregatet eller i dess

omedelbara närhet, nära golvet (b), eller alternativt ovanför bastuaggregatet (a). Viktigast är att se till att

friskluften så effektivt som möjligt blandas in i bastuluften och bastubadet. Frånluften leds ut helst under

bastulaven (d). Torkningsventilen placeras nära taket (f). Frånluftsventilen placeras helst så långt från

friskluftsventilen som möjligt. Frånluften kan ledas ut även genom tvättrummet, t.ex. under dörren (e). Under

uppvärmningen kan frånluftsventilen vara stängd. Frånluftsventilens diameter bör vara större än

friskluftsintagets diameter, och ligga högre upp än tilluftsventilen.

8